Tomaateista pidet\u00e4\u00e4n! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, ett\u00e4 suomalaiset sy\u00f6v\u00e4t tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meist\u00e4 suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileiv\u00e4ll\u00e4 tai pilkkoo niit\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in salaatteihinsa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Tomaatit sopivat moneen p\u00e4ivitt\u00e4iseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyin\u00e4. Tomaattien miellytt\u00e4v\u00e4 hapokkuus, makuaineet ja makeussopivat niin kasvis-, kala- kuin liharuokien joukkoon. Esimerkiksi tuoretomaattikastikkeella saadaan kevennetty\u00e4 maukkaalla tavalla ruoka-annoksia. <\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s tomaattien ulkon\u00e4k\u00f6 ihastuttaa. Peruspy\u00f6reit\u00e4 sy\u00f6mme edelleen eniten, mutta erikoistomaattien kysynt\u00e4 on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia. Naposteluun sopivat esimerkiksi eriv\u00e4riset p\u00e4\u00e4ryn\u00e4nmalliset minitomaatit, kun tummanpunaiset lihaisemmat tomaatit maistuvat parhaiten grillattuina tai paistettuina.<\/p>\n\n\n\n
Ei p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ilman tomaattia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Se on vuosien kuluessa vaihdellut, mutta viimeisimpien tietojen mukaan kotimaisten tomaattien osuus kulutuksesta on j\u00e4lleen kasvussa. Arvostus l\u00e4hell\u00e4 tuotettuja kotimaisia tuotteita kohtaan kasvaa. Maku, puhtaus ja tuoreus ovat niist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Meill\u00e4 Suomessa tomaatteja viljell\u00e4\u00e4n yli 41 miljoonaa kiloa ymp\u00e4rivuotisesti kasvihuoneissa. Pohjoisena maana olemme viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta maailman huippua. Samanaikaisesti suomalaiset viljelij\u00e4t ovat onnistuneet pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti tomaatin viljelyss\u00e4 hiili- ja vesijalanj\u00e4lki\u00e4. Kasvihuoneissa hy\u00f6tyeli\u00f6t toimivat biologisina tuholaistorjuajina, ja ahkerat kimalaiset puolestaan p\u00f6lytt\u00e4v\u00e4t kukat. T\u00e4rkein tuotantoalueemme on Vaasan etel\u00e4puolella sijaitseva N\u00e4rpi\u00f6, jossa punastuu tai muuten v\u00e4ri\u00e4\u00e4n vaihtaa yli 60 prosenttia suomalaisista tomaateista.<\/p>\n\n\n\n Ruohovartinen vihanneshedelm\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tomaatti (Lycopersicum esculatum) on kasvitieteellisesti marja, jota yleisesti kutsutaan vihanneshedelm\u00e4ksi sen k\u00e4yt\u00f6n perusteella. Tomaatin marjat kypsyv\u00e4t jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 monimetriseksi kasvava kasvi vaihdetaan vuosittain uusiin taimiin, mutta sopivissa oloissa samasta kasvista on mahdollista korjata satoa pitemp\u00e4\u00e4nkin. Viljelyss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on hallita samanaikaisesti ilmankosteus, l\u00e4mp\u00f6tila, veden- ja ravinteiden saanti sek\u00e4 kasvin hiilidioksidin saanti. Tomaatin kukat hedelm\u00f6ittyv\u00e4t varmimmin kimalaisten toimesta, kun l\u00e4mp\u00f6tila on 13 ja 32 asteen v\u00e4lill\u00e4 ja ilmankosteus sopiva.<\/p>\n\n\n\n Tomaattifriikit kasvattavat erikoisuuksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tomaatit ovat my\u00f6s yksi harrastajien suosikkikasveista, jota viljell\u00e4\u00e4n niin minikasvihuoneissa kuin l\u00e4mpimill\u00e4 kasvupaikoilla avomaalla. Tomaatit menestyv\u00e4t esimerkiksi lasitetuilla parvekkeilla reilun kokoisessa ruukussa. Harrastajia motivoivat erikoislajikkeet ja kohtalaisen helppo kasvattaminen. Tomaatti rakastaa aurinkoa ja kest\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyvin ajoittaista kuivahtamista. Harrastajan lajikkeet voivat olla mustanpuhuvia, kirjavia tai monimuotoisia maatiaislajikkeita. Moni tomaattifriikki kertoo, ett\u00e4 jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tomaattikasvuston hyv\u00e4 tuoksu tekee harrastuksesta mieleisen.<\/p>\n\n\n\n Tomaatit kuuluvat perunan tapaan koisokasveihin ja ovat kotoisin Etel\u00e4- Amerikasta, miss\u00e4 intiaanit ovat valikoineet parhaita villikantoja viljelt\u00e4v\u00e4ksi. Eurooppaan tomaatti levisi jo 1500-luvun alussa l\u00f6yt\u00f6retkien seurauksena. Aluksi sit\u00e4 pidettiin eksoottisena koristekasvina Suomessakin, mutta my\u00f6hemmin siit\u00e4 on tullut maailman eniten viljellyin vihannes. Tomaatin viljely Suomessa alkoi 1870-luvulla, ja on yleistynyt ja muuttunut ymp\u00e4rivuotiseksi selv\u00e4sti 1990-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n Maailman suosituin vihannes<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tuorek\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes. Erityisen paljon sit\u00e4 kasvatetaan Pohjois-Afrikassa, Kanariansaarilla ja etel\u00e4isen Euroopan maissa, joista muun muassa Italian keitti\u00f6 perustuu pitk\u00e4lti tomaatin monipuolisiin ominaisuuksiin. My\u00f6s V\u00e4li-Amerikka ja Yhdysvaltojen etel\u00e4osat ovat on merkitt\u00e4vi\u00e4 teollisuustomaatin viljelyalueita. Tomaatit ovatkin on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 elintarviketeollisuuden raaka-aineista, mink\u00e4 vuoksi my\u00f6s kasvinjalostajat ja muut yritykset ovat jo pitk\u00e4\u00e4n olleet erityisen kiinnostuneita erilaisten lajikeominaisuuksien ja viljelytekniikan parantamisesta.<\/p>\n\n\n\n Maku kiinnostaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tomaatin maku on usein keskustelun aiheena. Varmin tapa nauttia maukkaista tomaateista on hankkia ne mahdollisimman kypsin\u00e4, tuoreina ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ne huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4. Makutesti on helppo tehd\u00e4 my\u00f6s kotona. Kun laittaa toisen tomaatin j\u00e4\u00e4kaappiin, ja antaa toisen viel\u00e4 j\u00e4lkikypsy\u00e4 huonel\u00e4mm\u00f6ss\u00e4, huomaa kuinka huoneessa s\u00e4ilytetyn tomaatin rakenne ja maku ovat j\u00e4\u00e4kaappis\u00e4ilytetty\u00e4 paremmat. Valitettavasti my\u00f6s osa ravintoloista ja kaupoista s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tomaattejaan liian viile\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 viihtyv\u00e4 hedelm\u00e4 vetistyy ja sen maku heikkenee jo alle 13 asteen l\u00e4mp\u00f6tilassa.<\/p>\n\n\n\n Moni valitsee maun vuoksi my\u00f6s erikoistomaatteja, joihin kertyy makeutta ja aromiaineita kasvun aikana peruspy\u00f6re\u00e4\u00e4 tomaattia enemm\u00e4n. Niist\u00e4 onkin tullut suosittuja napostelukasviksia. Suomessa on k\u00e4ynnistynyt hanke, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n viljely\u00e4 ja lajikevalintoja tomaatin maun lis\u00e4\u00e4miseksi. Hankkeen yhten\u00e4 tavoitteena on tuoda esimerkiksi perunan tapaan markkinoille lajikenimell\u00e4 varustettuja erikoislajikkeita, jotka muutoin j\u00e4isiv\u00e4t huomioimatta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4rkeimm\u00e4t tomaatit tyypit ovat peruspy\u00f6re\u00e4n klassikkotomaatin lis\u00e4ksi tiivismaltoisemmat pihvitomaatit ja makeat, v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t kirsikkatomaatit. Lis\u00e4ksi myynniss\u00e4 on p\u00e4\u00e4ryn\u00e4-, luumu-, cocktail-, Rooman-, terttu- ja grillitomaattinimikkeill\u00e4 erilaisia tomaattityyppej\u00e4. Monet ovat my\u00f6s tutustuneet esimerkiksi perinnetomaatteihin kuten h\u00e4r\u00e4nsyd\u00e4ntomaatteihin.<\/p>\n\n\n\n Terveyspommiksi kutsuttu<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tomaatti on jo k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 puolesta yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 terveytt\u00e4 edist\u00e4vist\u00e4 kasviksista, sill\u00e4 kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Tomaatin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t vitamiinit, kuidut ja hivenaineet ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4, mutta erityisen siit\u00e4 tekee sen v\u00e4riaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimist\u00f6ss\u00e4mme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Sen on tieteellisestikin todettu ehk\u00e4isev\u00e4n syd\u00e4n- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassy\u00f6p\u00e4\u00e4. On my\u00f6s viitteit\u00e4, ett\u00e4 tomaatit v\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t my\u00f6s masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimist\u00f6\u00f6n kypsennetyist\u00e4 ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista.<\/p>\n\n\n\n Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Puutarhaliitto on aloittanut t\u00e4m\u00e4n perinteen jo viisikymment\u00e4 vuotta sitten. Tavoitteena on antaa lis\u00e4tietoa kasviksesta niin kuluttajille, kaupalle kuin harrastajille ja edist\u00e4\u00e4 vihannesten menekki\u00e4. Vuoden 2022 lis\u00e4ksi on valittu jo vuoden 2023 vihannekseksi porkkanat. Vuonna 2024 juhlitaan puolestaan aromaattisten basilikoiden vuotta.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4tietoja ja ruokaohjeita: Kotimaiset Kasvikset ry, www.kotimaisetkasvikset.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n toimitusjohtaja, puutarha-agronomi Timo Taulavuori, 040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n