Tiedote. Julkaistu: 27.08.2019, 14:01
Puutarhaliitto ry
Satoherkkuja kourallinen lisää
Syksyn saapuessa on helppoa lisätä kourallinen kotimaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon. Valikoimat ovat laajimmat, maut parhaimmillaan ja myös hinnat kohdillaan. Nyt monia kasviksia kannattaa säilöä myös talvea ajatellen.
Kesän kotimainen vihannes- ja marjasato on nyt runsaimmillaan niin valikoiman kuin määrän suhteen. Kesän marjoja on vielä tarjolla ja omenasatoa löytyy kaupoista. Kesävihannesten tarjontaa täydentävät pitemmän kasvukauden kasvikset kuten maissi ja kurpitsat. Kesän poikkeukselliset säät ovat tuoneet haasteita viljelyyn, mutta uusien kehittyneiden viljelytekniikoiden ansiosta monien kasvien satomäärät ovat hyviä. Tämänvuotisen loppukesän sateet ja lämpöaalto parantavat sekä sadon määrää että laatua.
Kourallinen tarpeeseen
Keskivertosuomalaisen ruokavaliossa ei ole edelleenkään riittävästi terveellisiä kasviksia. Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500 – 800 grammaa päivässä, mutta kulutuksemme jää helposti alle 300 gramman. Lisäämällä kourallisen kasviksia päivän aikana ruokailuihin ja välipaloihin, kasvismäärä lisääntyy helposti noin 150 grammalla.
Kasvisten käytön lisäykseen on helpointa totutella juuri sadonkorjuuaikana, jolloin voimme opetella pysyviä terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä ruokailutottumuksia monipuolistamalla kasvisten osuutta ruokavaliossa, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Nyt kasviksia kannattaa lisätä jokaiseen ruokahetkeen ja erilaisiin ruokalajeihin. Kasvipohjaiset kastikkeet ja keitot maistuvat erityisen hyviltä, kun ne maustetaan tuoreilla yrteillä tai vaikkapa makuvihanneksilla kuten sipuleilla ja paprikoilla. Lihaa ja kalaa käytetään lisäkkeinä kasvisten ollessa ruokailun varsinainen ydin.
Ympäristö kiittää
Kasvisten tuotanto – varsinkin, kun ne tuotetaan lähellä – kuormittaa lihatuotantoa vähemmän ympäristöä. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia muuttaen sen syötäviksi hyötyaineiksi, esimerkiksi hyödyllisiksi kuiduiksi. Kotimaisessa tuotannossa muun muassa kasvihuoneissa on siirrytty yhä ympäristöystävällisempiin tuotantomuotoihin, joten lähikasvisten suosiminen kannattaa niin ympäristön kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Suurimman hyödyn nappaa kuitenkin ruokailija, joka lisää kasviksia aterioihinsa!
Tehokas hyötysuhde
Kasvisten hyötyaineiden suhde niiden sisältämään energiamäärään suhteutettuna on ylivoimainen, mikä myös parantaa sekä ravitsemusta että vähentää ylipaino-ongelmia. Kun kasviksilla korvataan ruokavaliossa erityisesti rasvaa, sokeria ja muita hiilihydraatteja, saadaan ruokavaliosta kohtuullisen helposti maukasta, monipuolista ja terveellistä. Proteiinilähteillä kuten maitotaloustuotteilla, lihalla ja esimerkiksi kananmunilla saadaan kasvipainotteinen ruoka riittävän energiapitoiseksi ja ravitsemuksellisesti tasapainoiseksi, jolloin ruokavaliota ei tarvitse täydentää ravintolisillä.
Lisätietoa:
Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 745 3005