Kuopion puutarhaseura ry:n perustamiskokous pidettiin 25.11.1923. Kokouksessa valittiin johtokuntaan seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi puutarhateknikko Simo Mytty, sihteeriksi puutarhateknikko Hellin Brax, puutarhuri J A Ohlsson, opettaja Ludvik Isotalo, rehtori Yrjö Tuomikoski ja rehtori Kurt H Envald.
Perustamiskokouksessa seuran säännöiksi kirjoitettiin seuraavasti: ”Kuopion Puutarhaseuran tarkoitus on herättää ja vireillä pitää innostusta puutarha- viljelykseen ja lisätä viljeltyjen tuotteiden käyttöä. Huolehtia jäsentensä henkisen ja aineellisen tilan kohottamisesta. Suojella luonnon kauneutta, missä se ei ole esteenä puutarhanhoidolliselle puolelle. Tarkoituksensa koettaa seura saavuttaa, levittäen ammattikirjallisuutta, järjestäen kokouksia, luentoja, retkeilyjä, näyttelyjä ja kilpailuja”. Seuran jäseneksi pääsee jokainen puutarha-alaa harrastava puhdasmaineinen henkilö”.
Toiminta oli erittäin aktiivista alusta alkaen, sillä heti seuraavana vuonna 1924 järjestettiin ensimmäinen puutarhanäyttely, samoin aloitettiin myynti- toiminta torilla. Toiminnan alkuvuosina Puutarhanäyttelyjä järjestettiin
lähes vuosittain, viime vuosikymmeninä näyttelyt on toteutettu seuran juhlistaessa viisi- tai kymmenvuotista toimintavuosiaan.
Alusta alkaen osallistuttiin valtakunnalliseen toimintaan lähettämällä edustajat Suomen puutarhaviljelijäin liiton kokouksiin. Koska tietoa ja taitoa viljelyyn ei ollut riittävästi omalla toiminta-alueella seura järjesti jäsenilleen koulutuspäiviä, joihin kouluttajia pyydettiin eri puolelta Suomea. Opintoretkiä alan tutkimuskohteisiin ja viljelmille harrastettiin aktiivisesti. Toiminnan alkuvuosilta juontaa juurensa myös vuosittain pidettävä pilkki ⁄ kalakukkoretki, joka on tarkoitettu seuran jäsenille virkistykseksi.
Tilikirja vuodelta 1924 kertoo maksaneita jäseniä silloin olleen 25 henkilöä. Jäsenmäärä kasvoi vuosi vuodelta ja vuonna 1961 jäseniä oli 73 henkilöä. 40-luvulla esitelmien pääaiheena oli vihannesviljely, jonka merkeissä järjestettiin myös käytännön neuvontatilaisuuksia. Harrastelijoita eli ns “pihaviljelijöitä” pyrittiin saamaan entistä enemmän jäseniksi, että vihannesten viljely ja käyttö heidän kauttaan lisääntyisi.
Sääntöihin on vuosikymmenien saatossa tullut muutoksia, mutta perusajatus on edelleen sama, toiminta on suunnattu niin harrastajille kuin ammattilaisillekin.
Toimintamme ajatuksena on, että koko perhe voi osallistua kaikkiin seuran tapahtumiin. Seuramme jäseninä on perheitä, jotka jatkavat mukana toiminnassa jo toisessa tai kolmannessa polvessa. Haluamme näin toiminnallamme kannustaa perheitä yhteisen harrastuksen pariin, sillä sitähän puutarhan hoito parhaimmillaan on. Lapset oppivat pienestä pitäen hoitamaan, arvostamaan ja kunnioittamaan puutarhaa ja ympäröivää luontoa.
Tiedot ja taidot kasvavat vuosien myötä. Virheitä ja epäonnistumisia toki sattuu, mutta ne opitaan hyväksymään. Puutarhaa hoitaessa joutuu hyväksymään sen tosiasian, että kasvukauden sääoloista päättää meitä suurempi PUUTARHURI, eikä luontoäidin päätöksiin tuo muutosta edes tämän päivän teknillistynyt maailma.
